Näin ennen lähtöä on ollut tosi ristiriitaiset fiilikset. Herään täynnä intoa ja haluan jo lähteä, huomenna herään ja mietin miksi juuri nyt... En halua lähteä. Enemmän on toki aamuja, jolloin lähtö tuntuu hyvältä. Mun isäntäperhe odottelee mua jo innolla ja kaikki on siellä päässä kuulemma valmista. Mäkin odotan innolla. Lähtöön on vielä 10 päivää, mutta se meneekin äkkiä ja nyt on niin paljon asioita joita haluan tehdä ja ihmisiä joita haluan vielä nähdä! Nyt oon kyllä nauttinut ajastani -Suomessa melkolailla, ihanaa kun ei tarvitse herätä kouluun joka aamu. Muutamat läksiäiset jo pidetty (edelleen kiitos yllätysläksiäisistä!) ja voin sanoa, että en odottanut lähtemisen olevan mulle näin vaikeaa. Ei kai sen edes pidä olla helppoa? Koko vaihtoprojekti on kyllä välillä ollut haastavaa, alkaen ensimmäisten lomakkeiden täytöstä tähän päivään saakka. Oon silti ilonen, että se paperirumba on nyt ohi ja oikea kokemus on alkamassa.
Seuraavana maanantaina olisi suunnitelmissa käydä viimesen kerran koululla... Jos vaan saan kaikki tehtävät siihen mennessä valmiiksi :) Sitten alkaakin pakkaaminen! En malta oottaa kaikkien uusien ihmisten näkemistä ja itse vaihtovuotta! Vaikka tuleekin varmasti kaikkia ikävä :( ... Tosi vaikea kirjoittaa väsyneenä kun ei oikein tiedä ees mitä pitäisi kirjoittaa. Pakko vielä sen verran mainita, että kun stressaa niin ei tee yhtään hyvää, kun järjestö ei ilmoita mitään saapumisleiristä... (missä? mitä siellä tarvitsee?).
Mut juu kirjoittelen varmaan ens kerran Portugalista!
Heippa <3
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti