keskiviikko 28. lokakuuta 2015

Leiri ja muita kuulumisia!

Moi vaan pitkästä aikaa! Pakko heti aluksi hehkuttaa kuinka onnellinen oon ja miten hyvin mun asiat onkaan! Alan vaan päivä päivältä juurtumaan enemmän tähän maahan, kieleen, ihmisiin, kulttuuriin ja ilmastoon... Okei mulla on vähä nuha, mutta muuten. Rakastan mun elämää täällä ja kaikki on niinku olla pitääkin :)
Tosiaan tossa viime viikonloppuna oli afs-leiri, josta jäi aivan ihania muistoja muiden vaihtareiden kanssa. Leiri oli tosi mukava, syötiin, nukuttiin, valvottiin liian pitkään, tanssittiin ja juteltiin paljon. Yksinkertaisesti mulla oli kyllä kivaa. Ja arki on arkea. Käyn koulussa ja opiskelen portugalia ja uskokaa tai älkää, mutta mulla on shokki siitä et ymärrän mitä ihmiset puhuu, ja osaan jopa itekki vastata, jos mulle annetaan tarpeeks aikaa pyöritellä sanoja päässä. Jotenki helpottaa kun huomaa tollasia pieniä edistyksen elkeitä itsessä. Mulla on ollu täs pari tosi helppoa viikkoa, koska mun luokkalaisilla on nyt kokeita, joka käytännössä tarkottaa et saan nukkua pitempään.
Päivät on alkanut pimenemään huomattavasti ja aurinko laskee täällä todella nopeasti ja vettä sataa PALJON! Onneks tänään oli semmonen kiva selkeä ja aurinkoinen päivä, mut muuten on kyllä ollu niin sateista ja kylmää. Mut toki sillon kun on huono ilma, on hyvää aikaa opiskella kieltä. Jos tää sama meno jatkuu paljoki, niin puhun kohta paremmin portugalia ku paikalliset...

Tää kuva ei jostain syystä kerro millaselta maailmanlopulta toi taivas näytti joskus viimeviikolla.


Sit syötiin kaks viikkoo sitte sunnuntaina perinneruokaa, joka näytti hirveen vaivalloiselta ku piti valmistaa kaikkee niin monessa kattilassa. Yllätyin kuitenki ku oli ihan perus ruokaa, perunoita, keitettyjä vihanneksia ja muutamanlaista lihaa. Ja sit noista ylijäämistä pystyy tekeen helposti keittoo.

AFS squad... :D (juu multa ei oikee onnistu nää gangsta jutut)

Viikonlopun parhaimmat tyypit! AFS family amo-te <3


Ja loppuun vielä oikein suomalaisesti pullaa. Meillä oli leiril semmonen kansainvälinen ateria tsydeemi, et jokaisen piti tuoda jotain ruokaa omasta maaastaan ja mä sit päätin tehdä pullia jotka oli kyl melko mauttomii ja kuivia sit lauantaina jo :( ... Harmittaa muutenki ku en ottanu hirveesti kuvia ja varsinkaan siitä ruuan määrästä tolla aterialla.

Ja tosiaan koulussa oleminen näyttää nyt tältä, ku ei oo monia tunteja ollu nii saa chillailla vaan.

Ps. Laitan postauksen niistä plussista ja miinuksista joku päivä :)

Beijinhos, Kaisa


lauantai 17. lokakuuta 2015

Um mês

Yksi kuukausi jo vierähtänyt Portugalissa ja tähän mennessä edelleen kaikki hyvin. Väillä on ikävä kaikkea (ihmisiä, koiria, omaa huonetta, ruokaa, tanssia tutussa ympäristössä..) suomesta, mutta sitten on taas päiviä kun kävelen koulusta kotiin hymyillen ja mietin kuinka onnekas olen. Kieli on edelleen mun ongelma... Ymmärrän vähän mistä ihmiset puhuu, mutta oman suun avaaminen tuottaa vaikeuksia. Helpottaa kuitenkin, kun välillä kuulee tsemppauksia ja eihän sitä kieltä voi kuukaudessa oppia kokonaan. Mä kuitenkin opiskelen ahkerasti joka päivä ja teen parhaani, ehkä se tästä joku päivä alkaa sujumaan.
En muistaakseni oo nyt lähiaikoina tehnyt mitään sen kummempaa, kuin käynyt koulussa, tiistaisin tanssitunnilla ja sitten viikonloppuisin ostareilla. Kuviakin oon ottanut tosi vähän, sillä mun puhelimesta a) loppuu tila b) loppuu aina akku c) kamerakin on vähän rikki d) puhelin tilttailee. Jottei mun elämä ihan tylsältä kuulosta niin kerron tännekkin nyt eilisestä illallisesta. Mentiin siis perheen kanssa illalliselle yhteen tosi mukavan oloiseen ravintolaan ja söin siellä ehkä tähän mennessä oudointa ruokaa mitä oon koskaan syönyt. Sammakon jalkoja! Mulla oli vähän omat ennakkoluuloni ja mietin uskallanko edes maistaa, mutta se oli oikeesti ihan syötävää.


Ensi viikonloppuna oonkin sitten perjantaista sunnuntaihin leirillä ja odotan innolla muiden vaihtareiden uudelleen tapaamista. Me pidetään siellä semmoinen kansainvälinen illallinen tai vastaavaa, eli kaikkien siis pitää tuoda jotain ruokaa omasta maastaan. Mun olisi tarkotus siis leipasta torstaina vähän pullia ja viedä niitä sitten kaikkien maisteltavaksi. En oo vielä täällä tehnyt muuta suomalaista ruokaa kuin makaroonilaatikkoa ja noh, se meni miten meni... Tarkotan siis että oli hyvää, muttei niin hyvää kuin suomessa tehty :D
Hirvee ikävä ja tarve saada fazerin suklaata ja jenkkiä! (vinkvink... ;))

Ps. komentoikaa mitä haluutte kuulla tai jotain juttu ideoita mitä voisin tänne blogin puolelle kirjottaa.


Beijinhos, Kaisa